Kynttilän valamisessa ei ole mitään uutta. Minulle uusi juttu oli kuitenkin soijavaha ja puusydän. Nekään eivät ole uusia juttuja oikeasti, mutta ei sitä ihminen ehdi aina uusinta kotkotusta testata ensimmäisten joukossa... :D
Soijavaha saa minulta äänen. Se suli nopeasti vesihauteessa, jähmettyi nätisti ja palaa kauniisti.
Puusydämet sen sijaan saa jatkossa jäädä minun puolestani rauhaan. Joku ihan varmasti pitää puusydämen erilaisesta liekistä ja palotyylistä, mutta minä taidan kuulua lankasydän-kerhoon. Kyllä puusydän siis toimii - kyse onkin ihan vain estetiikasta ja omasta mausta sen suhteen.
Kokeilin myös tuoksuja. Hoksaatteko, mitä käytin?
Partyliten vanhoja tuoksunäytteitä. Kaksi purkkia yhteen säilykepurkkiin (ja loput soijavahaa) on oikein mukava määrä. Tuoksu on erittäin mieto, mutta havaittavissa. Juuri sopiva minulle.
Säilykepurkista tuli hyvä kynttilä. Ei vaadi kovin paljoa koristeitakaan.