Uusi materiaali, ommeltava paperi

 Oletteko nähneet paperipussin näköisiä kukkaruukun suojia? Ostin sitä materiaalia muutamaa eri väriä ja kokeilin ommella. 

Tein kirjaan uudet kannet.


Leimasin normileimavärkeillä. En saanut kuvaan näkymään, mutta snap papin pinta on kivan rustiikkinen. Snap pap kestää 60 asteen pesun, mutta leimat eivät, joten tätä tuskin tulee pestyä. Tai sitten pesen ja katson, miten käy. 

Sisällä on tämä, Tukiaisen Hyvän mielen vuosi.


En tykännyt yhdestäkään tämän kirjan kansivaihtoehdosta. Otin sitten vain jonkin ja päätin tuunata kannet. Maalasin tämän valkoisella gessolla ja jätin vielä toistaiseksi niin. Sitten jos/kun snap pap -kannet kulahtavat rumaksi, maalaan kannet oman näköiseksi. Marraskuun väriseksi, todennäköisesti. (Sisältö ja sen ulkonäkö - eli olennaiset - ovat kivat ja mielenkiintoiset.) 

Snap pappia on kiva ommella ja samaan inspiraation hönkään tein tämän. Tästä tuli kiva! 


Kuusirenkaiseen A5-kokoiseen kalenteriin vetoketjupussukka kyniä ja pikkutavaroita varten. Tänne mahtuu myös kännykkä - asia, jota olen kaivannut useampaan otteeseen. 


Olen vihdoin oppinut sirkkarenkaiden lyömisen siististi. 


Rauhallista tiistai-iltaa!